lauantai 17. joulukuuta 2011

What kind of a world are we living in?

   Moi,

Nyt taas ehdin duunikiireiltäni kirjoittelemaan. Mulla on nyt mielessä aihe, johon itselläni silmät avautuivat taas eilen; kestävä kehitys, tuotteiden suunniteltu hajoaminen, vastuun siirtäminen ja se mikä on tarpeellista ja mikä ei. Tästä aiheesta tulee varmaan ensimmäiseksi mieleen, että "noniin sieltä tulee jotain utopista maailmanparannus-settiä". Siihen en kuitenkaan pyri, aihe vain sattuu olemaan itselleni mielenkiintoinen ja aina ajankohtainen. Kiinnostus aihetta kohtaan kohosi esiin yhteiskuntaopin tunnilla. Menin tunnille vailla minkäänlaista kiinnostusta odottaen sitä perusjargonia ja hidasta tylsistymiskuolemaa. Totuus oli sitten päinvastainen, yllättäen opettaja on suorapuheinen nuorekas mies, joka sanoo asiat suoraan ja löytää keinot päästä perille nuorten mieleen. Asiat hän sanoo niinkuin ne ovat, kiertelemättä ja kaunistelematta: Elektroniikkatuotteet suunnitellaan jo valmiiksi hajoamaan tietyssä ajassa&Ghanassa kahlataan vyötäröä myöten hyvinvointivaltioiden paskassa. Mielenkiinto on herännyt.


   Asiat joita käsiteltiin ovat varmasti jokaisella ainakin osittain omassa tietopankissa, mutta niihin oikeasti reagoiminen ja huomion kiinnittäminen ovatkin eri asia. Kyllä sen itsekin alitajunnassaan tietää, että vanhaa elektroniikkajätettä yms. dumpataan surutta kehitysmaihin, joista tehdään rikkaan maailman kaatopaikkoja. Kun asian kuitenkin näkee dokumentista ja kuulee faktoja, siihen alkaa reagoimaan. Kysyy itseltään, "Mikä maailmaa vaivaa?", miten joidenkin itseään vihreiksi kutsuvien elektroniikkayritysten johtajat nukkuvat yönsä tietäen, että heidän vanhat tietokoneensa viedään laivoilla afrikkaan ja dumpataan sinne. Poissa silmistä, poissa mielestä? Onko se näin helppoa. Ei ainakaan saisi olla! Kierrätys on muutenkin ainainen ongelma. Hyvän pointin opettaja teki kysymällä meiltä "Milloin koulussa on opetettu kierrätystä ja kestävää kehitystä?" No vastaus on biologian kurssi numero kolme...se on vapaaehtoinen kurssi. Tärkeistä ympäristöasioista ei siis opita pakollisilla kursseilla--miksi? Koska jos ihmisille opetettaisiin enemmän kestävästä kehityksestä, ihmiset ostaisivat vähemmän...joka ei sovi valtion suunnitelmiin sillä kassaan kilahtaisi vähemmän rahaa. Noinhan se maailma pyörii, mutta itselläni tekee ainakin pahaa miettiä asian eettisiä puolia. Tottakai on valtioille tärkeää, että tavaroita ostetaan mahdollisimman paljon, talous pyörii sen mukana. Epäkohta onkin siinä mitä tavaralle tehdään sen jälkeen kun sen käyttöikä on tullut tiensä päähän. Jos se dumpataan muille ongelmajätteeksi niin se nyt on aivan helvetin väärin. Enemmän ja enemmän tavaroita pitäisi pystyä tekemään uusiokäyttö materiaaleista, yksi käyttötarkoitus loppuu, toinen alkaa.

   Dokumentissa näytettiin sellainenkin jännä asia, että esimerkiksi osasta printtereistä yms. löytyy sellainen mikrosiru joka laskee koneen käyttökerrat ja tietyn määrän täyttyessä ilmoittaa tuotteelle "rikki". Tosiasissa kone on edelleen täysin käyttökelpoinen, mutta valmistajat ovat laittaneet sirun joka kertoo sen olevan rikki, että saataisiin myytyä uusi kone tilalle. Tämä toki juontaa juurensa siitä, että aina pitää pystyä myymään...mikään ei saa kestää liian kauan, koska tilalle pitää saada myytyä toinen kone. Talouden kannalta tuotteiden suunniteltu hajoaminen on toki perusteltua, ei ehkä sekään eettistä, mutta ymmärrän kyllä miksi sitä tehdään. Mutta miksei etsitä materiaaleja jotka voidaan ympäristöystävällisesti hävittää? Koska se ei ole rahakkain keino, sitä en ymmärrä enkä hyväksy. Ihminen on pirun ahne ja se suorastaan oksettaa mua!




   Edellämainitut aiheet saivat miettimään myös omaa elämäntyyliä. Mitä voisin tehdä itse toisin. En ala jeesustelemaan ja käskemään toisia muuttamaan omia elämäntyylejään, mutta omaan elämään teen pieniä viilauksia. Snadeja juttuja mitä voin helposti muuttaa on esim ruoan ja vaatteiden ostaminen. (En ala kasvattamaan omaa ruokaani, en mene niin radikaaliksi :D)Voin voin esimerkiksi valita tästä lähtien kaupasta kahden tuotteen väliltä vaikka sen FairTrade- tai luomutuotteen. Pieniä valintoja, jotka vievät rahaa tuotteen oikealle valmistajalle. Joululahjoissa aloitin jo kyseisen toimintatavan, ostin esim. hyvää kahvia lahjaksi...FairTrade merkillä varustettuna! Vaatteissa ajattelin tästä lähin välttää tiettyjä mestoja joissa toimintaperiaate on se, että kaikki rätit maksaa about 5€ ja ihmiset ostavat niitä koska ne ovat halpoja, jos se hajoaa toisessa pesussa, ei haittaa...ostetaan uusi kun on niin halpaa. Voisin alkaa tukemaan enemmän esim. Globe Hopen tyylisiä mestoja. Pienillä päätöksillä aion vaikuttaa asioihin edes omassa elämässäni.


Taideprojektitkin ovat tässä aluillaan ja toivon, että tämä kirjoitus herätti edes yhdessä ihmisessä jonkinlaisia tuntemuksia. Jos niin kommentoi ihmeessä!


Blank Canvas



torstai 8. joulukuuta 2011

Back to the drawing board

   Heips!



Pariin viikkoon en ole ehtinyt mitään tänne kirjoittelemaan ja se on tuntunut hyvin pitkältä ajalta. Suurimman osan ajasta on työ syönyt, mutta nyt pääsee taas ihan ajatuksella sorvin ääreen. Vapauttavaa päästä taas toteuttamaan itseään. Pitkään aikaan ei ole ehtinyt edes yhtä kuvaakaan nappaamaan. Ei siinä sinänsä mitään pahaa ole, että aikaa on mennyt töissä, viihdyn siellä hyvin ja tällä hetkellä kaikki menee todella kivasti elämässä muutenkin:) Nyt vaan kun on aika jäänyt kirjoittamiselta, kuvaamiselta jne... on alkanut enemmän ja enemmän tuntumaan siltä, että tarvitsee lisää tapoja itsensä toteuttamiseen.


   Ajan ollessa vähillä haluaisi vapaa-aikansa tottakai käyttää mahdollisimman laadukkaasti. Se ei aina onnistu, mutta siihen alan nyt vahvasti pyrkimään. Tiettyjen ihmisten kanssa aika tietenkin menee automaattisen laadukkaasti. Puhunkin nyt enemmän siitä omasta vapaa-ajasta ja miten sen haluaisin käyttää. Tuntuu, että liikaa omaa aikaa menee omaan saamattomuuteen. Kaikenlaista voisi tehdä, mutta on vaan turhan helppoa jäädä himaan istumaan koneelle tai juuttua katsomaan jotain leffaa. Sitten kun taas yksi päivä on takana, mietin miksei mitään ehtinyt tekemään? Tähän tulee muutos, tarve toteuttaa itseään on kyntänyt jo pinnan alla pidempään ja sitä onkin tämän blogin kirjoittamisella täytetty. Nyt aion toteuttaa itseäni vielä vähän enemmän. Blogi on hyvä alku ja se tasapainottaa kivasti arkielämää. sen lisäksi ajattelin jonkinlaista taiteenmuotoa alkaa harjoittamaan. Vaikkakin sitten ihan omaksi iloksi tehdä tauluja, tuunata vaatteita jne. Joskus katukuvassa tai muualla näkee joitain tiettyjä paitoja tai maalauksia jotka saavat hyvän mielen aikaan tai inspiroivat. Minulle riittää, että tekeleeni saisivat edes yhdelle ihmiselle sellaisen olon. Projekti siis on vasta aluillaan joten katsotaan tulevaisuudessa:) Jos jotain haluaa tehdä niin eikun tekemään, ei se siitä miksikään muutu jossei itse tee asialle jotain.


   Kiva taas pitkästä aikaa saada edes jonkinlaista materiaalia julkaistua. Tilanne töiden yms. kanssa helpottuu vähän ja pääsee taas uppoutumaan kirjoittamisen maailmaan. Lähiviikkoina alan myös muita projektejani innokkaasti starttailemaan, mutta ne saattavat jäädä täysin huomiotta blogissani, vain omaksi ilokseni. 

Talvi ei vielä tullutkaan joten leuka rintaan ja kohti loskaista viikonloppua!:D