9 päivän lomat kääntyy pikkuhiljaa kohti viikonloppua jonka jälkeen on paluun aika saarelle. Paluu arkeen tulee olemaan suhteellisen retee kun edessä on suoraan kaks leiriviikkoa, mut en jaksa ees miettii sitä ainakaan vielä. Lomille on osunu poikkeuksellisen huikeet kelit joiden ansiosta on päässy viettämään aikaa ulkona frendien kanssa. Tiistain pääs vähän pyörimään Espooseen vanhoille huudeille. Tuli heiteltyy vähän korei ja muuten vaan pyörittyy ulkona, tänään oli Lintsillä käynnin vuoro ja siit suoraan tsiigailemaan Veikkausliigaa Sonera Stadiumille.
O&T, let's play ball
O&T
Mä ajattelin jo olevani omassa elämässäni liian vanha ravaamaan lintsillä laitteissa ympäriinsä, mut niin vaan pienen pyörimisen jälkeen huomasin vuoristoradas pienen spontaanin naurahduksen päässeen mun suusta elikkäs wrong again, hauskaahan siel oli varsinkin kun oli HOKin henkilöstöpäivä niin pääs tyttöystävän kanssa sinne ilmaseksi pööpöilemään:)
Tänään oli nättii käydä tsiigaamassa futista ekaa kertaa livenä tän kauden aikana. Oman suosikin peliin ei tänään kerennyt, mutta Sonera Stadiumilla pelattu HJK-MIFK alkoi jo klo 14 niin sinnehän se oli sitten mentävä. Oli nastaa nähdä, että yleisöä oli raahautunut paikalle yli 7000 ja tunnelma oli taattu. Maarienhaminasta oli tullut paikalle ennakkoon kerrottuna 300-400 henkeä, jotka pitivät vieraspäädyssä koko pelin hyvää meininkiä yllä. Mua on jo pidemmän aikaa ottanut päähän Suomalainen jalkapallo kulttuuri. Ei se mitä kentällä tai katsomossa tapahtuu vaan se mitä katsomossa ei tapahdu: Ihmiset, hyvänä esimerkkinä synnyinkaupunkini ja oma suosikkijoukkueeni FC Honka. Espoossa on kapasiteettiä siihen, että tämän hetkinen kotistadion täyttyy helposti joka peliin. Vajaa 5000 ihmistä nyt pitäisi löytyä helposti, kun seuran omat junioritkin ilmaiseksi sisään pääsevät. Silti saattaa aurinkoisena kesäpäivänä kotiottelussa olla joku 1500 ihmistä, säälittävää. Porukka jää mielummin himaan kattomaan Messiä plasmatelkkarilta ja huutelemaan Suomi-futiksen tasosta kotisohvalta näkemättä peliäkään. Ei kait siinä, semmosta se on rakkaan lajini parissa Suomessa. Pakko vaan sanoa, että: Futis on parasta paikan päällä <3
Pienet kirjottelut tässä keskiviikkoillan ratoks. Tyttöystävän kanssa ollaan muutettu Hertsikan rantaan reilu kuukausi takaperin ja viime viikonloppuna saatiin vihdoin tuparitkin aikaseks kun kämppäkin alkaa olla esittelykunnossa. Oli mahtavat tuparit ja jotain kuviakin kämpästä ja mahtavimmasta lahjasta sain otettua, mutta klassisethan itse tuparien aikaan kävi ja kamerasta loppui akku kuin tilauksesta(aka ei kuvia tupareista)
Sohvaki jostain syystä avattuna:D
Say hi to Miquel!!
Tupareista huikeimpana jäi käteen Pinata nimeltä Miquel, eihän tota nyt edes voi rikkoa. Tuparit päätty vielä parin urhean taistelijan kera Swengiin ja hauskaa oli koko illan ajan. Mitään ei menny paskaks, ei draamaa, kaikil näytti olevan hauskaa ja häätöilmoitustakaan ei ole tullut joten great success koko setti.
Offtopic:
On käyny jotain käsittämätöntä, mä oon rullaillu täällä ympäri uusia kulmia ja oon tykästyny tohon rantaan oikeen huolella. Se ei oo käsittämätöntä mut se on, että mä oon alkanu käymää kunnon juoksulenkeillä siellä aamuisin. Oon aina fiilannu urheilla, mut lenkkeily ei oo ikinä ollu lähellekkään mun juttu. Maisemat tai kesä, ehkä molemmat on kuitenkin innostanu mut tälläseen uutuuteen.
Mul on täs yheksän päivän lomatkin meneillään niin ehtii nauttia kesästä ja kuvailla. Kirjottelen ja postailen kuvia lisää tässä lähipäivinä. Huomen lintsille ja tsiigailemaan kesäistä veikkausliigaa!
