Hävettävän pitkä aika on taas vierähtänyt viimeisestä kirjoituskerrasta. Väliin on ehtinyt kaikenlaista kuten: kirjoitusten alkua, penkkareiden tsiigailua, kirjaston penkin kulutusta ja on välissä otettu ihan vaan rennosti koulujuttujen tasapainoksi. Olisin voinut kirjoitella aikasemminkin, mutten tykkää julkaista ihan puolivillaisia ja ns. juosten kustuja tekstejä. Nyt kun opintie alkaa olemaan lukiossa ja amiksessa (kaksoistutkintoa suorittelen) lopuillaan niin kelasin katsoa vähän taaksepäin mitä on jäänyt käteen.
Kävin tossa katselemassa penkkareita kun ne meidän koululta tyystin puuttuivat ja aloin kelailemaan, että olisihan se ollut siistiä itsekin juhlia muiden abien messissä. Kun katsoo tätä omaa 4 vuoden koulurupeamaa taaksepäin niin oikeastaan kaikki tälläiset ikoniset lukio-tapahtumat ovat jääneet väliin. Penkkarit, wanhat, lukioristeilyt yms. Koskaan en ole oikeastaan laittanut arvoa tuollaisille tapahtumille, wanhoista kieltäydyin, koulussamme ei risteilyjä ollutkaan ja penkkaritkin olivat siis ilmeisesti vieras käsite. Stadissa kuitenkin katsellessa muiden abien juhlimista tuli ensimmäistä kertaa sellainen fiilis, että olishan tuolla nyt kiva olla messissä. Se tottakai vaatisi hyvän ja yhtenäisen luokkahengen yms. jotka ovat aika hyvin mun kouluajat kiertäneet. Ei ole sellaista yhteistä säveltä, että koko luokan voimin pidettäisiin hauskaa ja juhlittaisiin "saavutuksistamme". Vaikka penkkareita seurasi vain vierestä niin siitä kuitenkin välittyi hyvä henki ja haluankin onnitella kaikkia abeja (minä mukaanlukien:) ja lupaan, että kun lakki on päässä niin sitten on pakko juhlia ja kunnolla. Lakista pääsenkin toiseen juttuun mikä on ehkä hillinnyt halua juhlia koulua sen kummemmin. Muistoja kouluajalta on jäänyt käteen vaikka kuinka paljon, mutta hyvin harva niistä liittyy itsessään mitenkään kouluun tai johonkin kyseiseen koulutukselliseen merkkipaaluun.
Suuri osa koulun juhlista liittyy saavuttamiseen ja itse en näe sitä, että musta tulee Yo-Merkonomi hirveen isona saavutuksena. Tunneilla on istuttu ja parit näytöt väännetty, niin naps pari tutkintoa tulee plakkariin. Nyky-maailmassa koulutuksen merkitys on valtava ja mun mielestä suhteellisen vääristynyt. En kiistä sitä etteikö koulutukselle kuulu painoarvoa ollenkaan, mutta mun mielestä se arvo mitä sille annetaan on aivan liian suuri. Jos mietitään vaikka sitä, että joku on akateemiselta koulutukseltaan pelkästään ylioppilas, ei se tarkoita etteikö hän voisi olla erittäin älykäs (Lue:Pekka Haavisto). Booksmartille annetaan aivan liian suuri rooli maailmassa, kun taas streetsmart ja kokemus jää taka-alalle. Jos mietin vaikka omaa merkonomin tutkintoa niin olen ollut karkeasti heitettynä ehkä 80% ajasta koulun penkillä ja 20% työharjoitteluissa. Silti voin sanoa oppineeni aivan käsittömän paljon enemmän töissä tekemässä hommia kuin koulussa opettelemassa teoriaa joilla ne hommat pitäisi tehdä. Sen on myös huomannut, että se teoria ei tosiaan aina klikkaa tosimaailman kanssa yhteen. Eikä niitä papereita ole kovinkaan vaikeaa saada kunhan jaksaa käydä opiskelupaikalla ja vähän pitää korvat auki. Mulle koulutus ei määrittele ihmistä yhtään, se että on vaikka paperit jostain yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta ei tee jostain ihmisestä automaattisesti mun silmissä yhtään parempaa tai fiksumpaa kuin sellainen jolta ne puuttuu. Teot oikeassa maailmassa ja tositilanteissa tekee muhun suuremman vaikutuksen kuin teorian oppi. Akateemisessa koulutuksessa myös omalta osalta tökkii joskus suppea ajattelutapa, ei saa ns. "think outside the box". On ohjeet ja niitä on seurattava pilkulleen, vaikka olisi hyviäkin kehitysideoita esittää, massasta ei saa poiketa. Jos istut hiljaa ja hymyilet, etkä esitä liikaa omia mielipiteitä tie menestykseen on taattu. Tämän kaiken koulutusta koskevan negatiivisen vuodatuksen jälkeen haluan kuitenkin sanoa, että luultavasti haen jatko-opiskelemaan juurikin yliopistoon tai ammattikorkeaan, mutta en sen takia, että saisin jonkun paremman duunin pelkkien paperien takia, vaan sen takia että luulen löytäväni jonkin asian jota haluan itseni takia opiskella mielenkiinnosta, kuten esim kirjallisuus tai taide. Haluaisin vielä tilata lisää tilaa itsensä toteuttamiselle, kiitti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti