Elikkäs 1.7.-30.7 välisenä aikana tuli reissailtua ympäri Eurooppaa tyttökaverin ja osittain vielä frendin kanssa. Ihan mahtava reissu oli ja tässä vähän kertomuksia. Neljäs kerta reilaamassa lähti samalla kaavalla kuin joka kerta aiemminkin eli botskilla Helsingistä Stokikseen. Oltiin hommattu Stokikseen jo valmiiksi paikkavaraukset junaan, joka lähti Köpikseen kaksi tuntia Stokikseen saapumisen jälkeen. Oltiin myös valmiiksi sovittu ettei Köpikseen jäädä joten sinne saavuttua n. 17.30 alettiin jo tsiigailemaan seuraavaa yhteyttä, joko dameihin tai Saksaan. Joka ikisellä reissulla Köpiksessä on tullut vastaan tilanne, jossa täytyy valita haistapaska-junayhteyden tai kaupunkiin yöksi jäämisen välillä. Tällä kertaa kun saavuttiin, huomattiin junasta jäätyä heti, että 10 minuutin päästä lähtisi yhteys Hampuriin. Kysyttiin konnarilta, että löytyykö muita vaihtoehtoja aka junaa dameihin. Vastaus "There is a Citynightline-connection leaving in two hours to Amsterdam". Pidettiin 38 sekunnin neuvonpito, että mennäänkö varmalla yhteydellä Hampuriin vai koitetaanko päästä Citynightlineen.
Sanomattakin selväähän se on, että kun oltiin jonoteltu tunti lipunmyynnissä niin vastauksena pääsyyn dameihin oli klassinen "eioo". Sitten mukava junasetä kertoi et ois mulla teille tällai hardcore-yhteys tarjota. Taas pieni neuvonpito ja päädyttiin, että siihen tartutaan. (Nää haistapaska odottelut asemilla ja junayhteydet on mulle ihan tuttuja juttuja aiemmilta reissuilta, mutta olin aatellu et nyt kun ollaan mimmin kanssa reissussa niin vois jättää nää vähemmälle ja majoittua oikeesti jossain. Heti alkuunhan se meni reisille) Matka dameihin alko sitten mukavalla kuuden tunnin odottelulla Köpiksen asemalla, siitä paikallisjunalla pari tuntia Tingleviin(Lue: jumalanhylkäämä), jossa keskellä yötä nukuttiin lattialla kolmisen tuntia, samassa tilassa oli pari muutakin yhtä onnetonta reppureissaajaa. Viiden aikoihin heräiltiin ja keräiltiin kylmältä betonilta ja kateltiin kun konnari tuli potkimaan jenkkireppureissaajatkin hereille. Sieltä aamu-unisina lähettiin vielä parilla junalla dameihin ja perille päästyä oli 16 tuntia jo kulunut Köpiksestäkin lähdöstä. Pitkä eka etappi päätettiin vielä tunnin parin kiertelyyn ennen kun löydettiin joku majotuslafka, jossa oli tilaa. Damit on niin suosittu reissausmesta, että varsinkin hostelleista on vaikea löytää tilaa. Sen takia jouduttiin meneen semikuppaseen hotelliin, jolla silti hintaa 55€/henkilö. Kallista kun miettii et oma päiväbudjetti oli n.65€, mut ainakin säästettiin siinä kun reissattiin koko yö. Sit painuttiin keskel päivää nukkumaan vähän virtaa koneeseen, että illalla jaksaa sitten kiertää kaupunkia.
| Lähtöö odottelemassa |
| Perus yösija reilil |
Dameis en jaksanu oikeen kameraa kantaa mukana kun tällä kertaa vaan yks päivä siellä vietettiin, joten visuaalista antia ei hirveesti oo tarjota, mutta aatteita kaupungista on kyllä esittää. Amsterdam on aina jotenkin ainutlaatusen tuntunen kaupunki, joka jakaa jengin ajatukset kahtia. Jotkut tykkää kun hullu puurosta siitä liberaalisesta menosta, joka kaupungissa vallitsee, kun taas toiset pitää koko systeemiä vaan täytenä turistishowna jolla ei oo tarjota mitään muuta kun päihteidenhuurusta biletystä. Itse kuulun kaupungin faneihin, mutten pelkästään yöelämän takia. Fiilaan Amsterdamin kanaaleista ja kaupungin yleisesti fiiliksestä, joka aukee kun siellä vähän eksyy päivisin pyörimään. Viitisen kertaa kaupungissa käyneenä on tullut nähtyä snadisti eri puolia myös punasten lyhtyjen alueen ulkopuolelta. Jo pari korttelia lyhtyjen alueelta on ihan normaalien kaupunkilaisten asuntoja vanhoissa taloissa höystettynä jyrkillä portailla, samalla tavalla kun suuri osa hotelleista ja hostelleistakin. Tykkään kaupungin arkkitehtuurista ja lepposasta yleisestä ilmeestä, ympäristöstä jossa kaikki tuntuvat liikkuvan pyörillä. Kaupungissa on paljon nähtävää turisteille historiallisista kirkoista, loistaviin shoppailumahdollisuuksiin (kauppakatujen lisäksi löytyy kliffoja butiikkeja ja ainakin yksi must-go vintage mesta), Heinekenin panimoon ja tottakai se yöelämä, josta kaupunki saa lähes myyttisen maineensa aina Rovaniemeltä Jenkkeihin saakka. Yöelämä on ehkä jo itsessään väärä termi, tuntuu että viikonpäivästä ja kellonajasta riippumatta punasten lyhtyjen alueen ympäristössä on aina viikonloppu. Coffeeshopeista tunkee kadulle, joka kulmassa snadisti kitkerää tuoksua, porukka vaan chillailee terdeillä, coffeeshoppien sisällä, tai kanaalin reunoilla. Fiilikseen on helppo päästä mukaan, jos päästää irti niin se suorastaan tempaa mukaansa. Sitä tulee joka kerta dameihin eksyttäessä ihmeteltyä. Baarit on persoonallisia ja laajaa vaihtelua tarjoavia (suosittelen ehdottomasti Red Light District Pub Crawlia, jos diggaatte enemmän pubimeiningistä, kuin klubbailusta niinkuin allekirjoittanutkin). Toki dameista löytyy yksi Euroopan parhaista klubiskeneistäkin. Reppureissaajille kaupunki tarjoaa jokaiselle jotakin, mutta majoittuminen on suursuosion takia kalliimpaa kuin monissa muissa suurkaupungeissa, aka varatkaa rahaa. Reilaajien kannattaa myös valmistautua jonottamaan juna-asemalla pari tuntia jos täytyy käydä varailemassa lippuja. Varmasti tulen vielä dameihin eksymään ja jollet ole itse eksynyt niin hop hop, kaupunki joka pitää nähdä omin silmin.
| Must-go vintagekauppa, 5min juna-asemalta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti