Viime kerrasta on taas vierähtänyt hyvä tovi.
Oon tehny paljon duunii ja ollut kiireitä, mutta nyt tuli sellai fiilis et pitää vähän jakaa fiiliksiä yhdestä aika käsittämättömästä ilmiöstä. Starbucks ja Burker King on rantautunu keskustaan. Ei siinä, kummatki tunnettuja isoja maailman laajusia ketjuja joissa on tutut tuotteet. Kiva juttu ja molemmissa oon itekki asioinu eri puolil maailmaa. Mitä tapahtuu kun nää mestat tuodaan Helsingin keskustaa. Jengi sekoo ihan täysin, ihmiset jonottaa kahvia ja hampurilaisii ulkona asti. Ihan normaalipäivinä, ei kun tullaan baarista, kaikki muukin on auki, media ylistää.
Mitä nyt siis tapahtu, keskustaa avattiin ensimmäinen kahvila ja sit viel ihmisten onneks ensimmäinen pikaruokalafka? Ei. Keskusta on täynnä hyviä kahviloita ja pikaruokaakin on tarjolla vaikka mitä ja kenelle. Jo hamppareita tarjoaa kaksi isoa ketjua. Mä en oikeen ymmärrä miten jengi on niin sekaisin jostain Starbucksista. Ison maailman hyvin brändätty ketju iskee porukkaan ku veitsi voihin(brändäys nappiin). Mediassa hehkutetaan kuinka valikoima on loistavaa, asiakaspalvelu on epäsuomalaista, amerikkalaisen iloista. IL:n toimistussihteeri kertoi kuinka Helsinki kansainvälistyi kertaheitolla kun Starbucks avattiin. Mennään ottamaan kuvia kun kahvikupissa on tuttu Starbucks-logo ja siihen saa viel oman nimensäkin. Senkö se vaatii. Mitään Starbucksilta pois ottamatta, täytyy ihmetellä näitä ylistyssanoja. Starbucks ei menesty Euroopassa sellasissa maissa joilla on oma vahva kahvilakulttuuri. Esimerkkinä vaikka Italia, jossa ollaan ylpeitä omista kahviloista. Jalansijat löytyy paikoista joihin tarvitaan tuttu ja turvallinen kahvila, koska sellaisia ei ole omasta takaa. Stadissa on valtava määrä kahviloita, Suomalaiset juo kahvia eniten koko maailmassa. Keskustan kahviloista saa mahtavia kahveja, luultavasti halvemmalla kuin Starbucksista, toki yleensä ilman hienoa kansainvälistä nimeä. Amerikkalaista asiakaspalvelua siellä tekee ihan supisuomalaiset ihmiset. Ite oon saanu parasta asiakaspalvelua joissain persoonallisissa pikkukahviloissa, en isoissa ketjuissa vaikka ne yleiseen palveluun panostaakin. Helsinki rankattiin yhdeksi maailman parhaista matkakohteista kulttuurin kannalta vuosi sitten. Kansainvälistymiseen kuitenkin tarvittiin näköjään Starbucks.
Sama asia pätee Burker Kingii. Rafla palas pitkän ajan jälkeen Suomeen. Ihan kliffaa, Whopper on jees burgeri ja tarjoo kivaa vaihtelua. Mut sitten kun tollasessa mestassa on päivien ympäri jonot ulos asti niin sit taas laittaa miettimään. Onks jengi noin pahasti mainonnan alasena, onks kaikkien päästävä osaks ison maailman menoo. Rautatientorille tuodaan Elielin tilalle Burger King. Perinteikkääseen tilaan. Se on jo itessään vähän arveluttavaa, mut se mitä siitä muunmuassa uutisoitiin, oli ihan käsittämätöntä. Burker Kingin tulo rautatientorille kuulemma monipuolistaa steissin ruokatarjontaa. Siellä on valmiina Hesburger ja mäkkäri. Hampurilaisraflan edestä kolataan ruokaravintola ja se monipuolistaa tarjontaa. Siinä vaiheessa tää hype on mun mielestä menny jo tragikomiikan puolelle.
Ei mitään kyseisii rafloi vastaan ja hype varmasti laantuu ajan myötä, mut on tää nykyinen mediayhteisön luoma innostus ja joukkohysteria joskus mielenkiintoista seurattavaa. Mulla ei ole kansainvälisempi olo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti